mut jos alottaisin mun elämäst.
life
kun synnyin olin kolmas lapsi perheestämme. meillä meni iha hyvin, isäni oli linkku kuski ja oli monesti pitkillä matkoilla jolloin äiti joutui yksin hoitamaan meitä.. sillä oli raskasta. Muuten sit meniki hyvin, kunnes oli jotai 4-5luokalla jolloin vanhempani erosivat.. en vieläkään tiedä kyl syytä ja oon nyt 14..
Enhän mä silloi ymmärtäny koko asiasta mitään.. Vanhemmilla on ollu monia eri "vieraita" käymäs mut mistää ei oo tullu vakavaa suhdetta.. No nyt meil kaikil menee jokseenki hyvin, veli eroo kokoaja sen muijast ja alkaa uuellee.. asd
bff - vai onko sittenkää?
tutustuin mentyäni ylä-asteelle yhteen mukavaan ja ihanaan ihmiseen! No tutustuttiin ja tutustuttiin kunnes oltii parhait frendei! tehtiin aina kaikkee kivaa yhes♥ kunnes nyt 2011vuon pari kk sit alettiin kumpiki muuttuu ja tiet alko eroomaa..
se alko pyöriii eri jätkie kimpus ja alko dokaa, polttaa ja muut tollast. porukoitten kaa riiteli ja ne uhkas sitä perhekotiin! jopa se puhu mulle et se karkais kotoo ja kaikkee paskaa.. En vaa jaska kuunnella sen huolii ku se aiheuttaa ite mulle suurimmat huolet!.. Mul ja mun bff.llä ei ei mee hyvin.. se suuttu joka vitu asiast mulle ja raivos! mut ymmärrän senki et kyl muski on ollu vikaa ku se on ragennu mulle.. mut en vaa vittu jaska sitä enää!. kukaa mun muukaa frendi ei tykkää siit.. se jopa hermostuuu jos laitan väärän hymiön lauseesee tai jos en oo sen kans vaa oon toisen kaverin kaa joka asuu paaljo kauenpana ku se...
se suuttu mulle siit et tutustuin uusiin ihmisiin..!
mul menee hermot sen verra et,,
lets mennää viikoloppuna bilettää !
Ku katot mun silmii, voit nähdä kuinka kärsin.
Ku huudat mulle, tein taas jotain väärin.Ku koitan puhuu sulle, niin sä pysyt vaiti.
Etkä vastaa puhelimee, ku toivon et vastaisit...
